“Kolme yötä jouluun on”

Moikkamoi! Pitkästyttävän loppurytistyksen tiimellyksessä piti tulla tännekin toteamaan, että lähtöhän on jo ihanmelkein käsillä! VIIMEINKIN!! SIISTII! Asiat ovat edenneet siihen vääjäämättömään (paras suomen kielen sana ever?) pisteeseen, että kämppä on tyhjä patjoja, ruokatarvikkeita, roskiskamaa ja pakattuja rinkkoja lukuunottamatta. Kuten varmasti on tullut selväksi, olemme tehneet tätä muuttoa pitkään ja hartaudella, eli paniikkia ei ole päässyt syntymään. Illalla jätettiin tyhjiö hetkeksi ja käytiin rinkkojen kanssa pitkällä lenkillä ympäri Kallion. Hyvin meni; minun rinkkani kuuluu minulle ja minä kuulun minun rinkalleni tai jotain sinnepäin.

Asiat on hoidettu nyt siihen pisteeseen, että viisumit on, matkaliput on ja majoitukset jotakuinkin on, Vladivostokiin asti siis. Postit on käännetty, lavantautikapselit nielaistu, vaihtovaluutat tilattu. Passit ja muut paperit skannattu sähköpostiin, kengät sisäänajettu, sähkösopimus, netti ja lehtitilaukset katkaistu. Huonekalut myyty ja reissurahat tienattu. Tavarat ahdettu usean lähisukulaisen ja ystävällisen sielun nurkkiin – kiitos vielä kerran. Venäjä on siis niin ostettu kuin voi olla, ja matkabudjetti tulee edelleen karttumaan kumpaisenkin matkustajan pieteetillä paiskomien loppupalkkojen verran. Hyvä me!

Mutta hei, nyt on aika paketoida tämä ikuisuudelta tuntunut alustus ja edetä itse toteutukseen. Tässä vaiheessa voi vain todeta, että olo on mitä seesteisin ja iloisen odottava. Ristoemilian edellisessä merkinnässä linkkaama Million Deadin After the Rush Hour soi ja kuplii päässä. Entisen reissublogini viimeiseksi jääneessä merkinnässä kirjoittelin siitä, miten vastaisuudessa tulen pyrkimään pitkäjänteisempään suunnitteluun ja työskentelyyn matkailun suhteen. On ultrapalkitsevaa tajuta kaikkien tuolloin asettamieni tavoitteiden toteutuneen kuin huomaamatta. Juntos podemos, sanoisi spaniardi. Pian aletaan korjata satoa, joten yes, seuraava merkintä tullee rajan takaa, sieltä missä kupolit on kultaisia ja balalaika raikaa.. Matkaan lähdetään superspesiaalien vierailevien starojen kanssa, eli jälleen kerran, pysykääpä kuulolla!

Rock-rock-rock the rockote.

Ajattelin, että minunkin olisi korkea aika avata sanainen arkkuni. Minä olen meistä kahdesta reissaajasta se, joka takuuvarmasti päästää suustaan/sormistaan jotain hölmöä ja harkitsematonta hetkenä minä hyvänsä. Siispä koenkin, että lukijan kannalta on mieluisampaa, että Annamatti on meistä kahdesta se joka näitä sivuja pääasiallisesti täyttää. Harkitsevampi reissukirjoittaja on myös tehnyt valtaosan ennakkoon tehdystä reissutyöstä (eli suunnittelu ja varaukset), kun minä taas olen vain keskittynyt….. netflixiin. Siispä annan Annamatin järkipuheiden viedä voiton tässä vaiheessa blogin elämää ja itse paneudun antaumuksellisesti asiaan myöhemmin vasta reissun päällä. OH I will bring it on.

No, tässä nyt kuitenkin kun kirjoittelun makuun pääsin, niin jatkanpa tovin. Höhöh.

Eilen käytiin hakemassa Lääkäriklinikka Aavalta meidän rokoterumban toiset kierrokset ja tänä aamuna meikäläinen sai tuta piikkien voiman; Herätys massiivisessa päänsäryssä, heikotuksessa ja sekavuustilassa. Myöhemmin työpaikalle päästyäni tajusin mitata kuumeen ja huhheijaa whaddayaknow, mittari näytti pienen pienet lämmöt. Yökin oli friikein aikoihin; en muista milloin oon nähny yhtä vividejä ja sekopäisiä unia. Thanks Ixiaro ja twinrix for the ride! Ei muuta ku kotiin lepäämään siis (ja bloggamaan näköjään).

travelling without moving provided by ixiaro and twinrix

Travelling without moving provided by Ixiaro and twinrix. Image captured from Ripa’s dream.

Nojuu, mietin vähän että voisin tähän loppuun listailla muutamat biisit jotka on toimineet muiden muassa inspiraation lähteenä reissaamiselle. Jo pidemmän aikaa siis.  Let us commence!

Million Dead – After The Rush Hour
http://www.youtube.com/watch?v=Zl6-K9AXwvQ

So I have sailed the seven seas alone,
trying to find a shore I can call home
But all I found are different flags,
and double-speaking diplomats
and I do not have time for that.
So I’ll declare my own sovereign state,
the borders based on the bottoms of my boots,
and I will open embassies wherever the hell I please,
And at assemblies you will se me sat
but never on my knees.

Ah, viitisen vuotta on jo kulunut siitä kun ylläolevat sanat syöpyivät tajuntaani ja Ripan prosessori rupesi raksuttamaan. Million Dead oli poliittisella agendalla varustettu yhtye ja tämäkin kipale sisältää varmasti merkityksiä joihin ymmärrykseni/energiani ei kykene. Olen tyytyväinen hipihtävään ja viattomaan mielikuvaani joka tähän on tarttunut heti ensikuuntelusta lähtien.

Ultramariini – Aulanko

Tummenevan taivaan alla hysteerinen tyyni kaipuu

Zero 7 – In The Waiting Line
http://www.youtube.com/watch?v=5tZlu4wP4pw

Pakkohan tässä blogissa on yksi hienovarainen ratrace-viittaus olla? Mikä blogi tää nyt muuten olis.

Jamiroquai – Planet Home
http://www.youtube.com/watch?v=ksaARIf9vuM

’cause sure enough there is no place like planet home

 
Niin, korni hippivalinta tai ei, mut on siistiä nähdä paikkoja tällä planeetalla (VIELÄ KUN VOI BUAHAA APOCALYPSE KUIVUUS JÄÄKAUSI WORLD WAR METEOR POLLUTION KUOLEMA??)

Osio nimeltään ilmiselvät (anteeksi):

Red Hot Chili Peppers – Around The World
http://www.youtube.com/watch?v=a9eNQZbjpJk

Daft Punk – Around The World
http://www.youtube.com/watch?v=s9MszVE7aR4

 
Oiskohan ne siinä. Heips! Ihan mukavaa kirjoitella jee.

Kaotiikan peruskurssilla

Reilun vuoden odottelun jälkeen kalenteri on kiepsahtanut lähtökuukauden kohdalle. “Damn”, sanoisi Gordon Ramsay kuullessaan miten hohdokkaalla tolalla hommat juuri tällä hetkellä ovat…

1. Ostin ne viimeisetkin liput, Irkutskista Vladivostokiin siis. Heti ostoksen jälkeen kävin tsekkaamassa lippujen tilanteen ja tajusin kirjoittaneeni omaan lippuuni oikean nimen mutta väärässä järjestyksessä. Etunimi ja sukunimi ovat ilmeisesti vaihtaneet paikkaa. Tällä hetkellä en vielä tiedä, kuinka grande failure tämä on, mutta tiedän, että se pitää selvittää mahdollisimman pian. ÄÄH.

2. Tämän lisäksi “älysin” (eli kohtasin viimein totuuden) ostaneeni lippuja kompartmentteihin (kupe) lähes täysin satunnaisotteella, koska en ole kertaakaan ymmärtänyt paikkakartasta, mitkä ovat miesten, mitkä naisten ja mitkä sekahyttejä. Vai mitä mieltä olette alla olevasta, satunnaisen junan satunnaista kupe-vaunua kuvaavasta paikkakartastosta?

niemenskizenski

Google Translaten tarjoaman auttavan venäjän avulla ehdin jo kirjoittaa ahdistuksestani kirjeen Venäjän veeärrän asiakaspalveluosastolle. Yhteydenottoon vastattiin pitkästi, personoidusti ja n. puolen tunnin sisään! “Wow factor”, kommentoisi Gordon Ramsay asiakaspalvelun tasoa! Harmi, etten saanut vastauksesta kauheasti irti, ja joutunen kuitenkin painelemaan ongelmani kanssa Russian Railwaysin Vilhonkadun toimistolle.

Itse asiassa ongelmia on enää vain yksi, tuo ensiksi mainittu nimiprobleemi. Tätä blogimerkintää tehdessäni löysin nimittäin sattumalta erään kupe-vaunun paikkakartaston jossa paikat on värikoordinoitu ja vaunu oli erikseen merkattu МЖУ7- merkinnällä, jonka sherlockmaisesti oletan viittaavaan miesten ja naisten -hytteihin. Tälläisiä koodattuja kupeita ei osunut yhteenkään omaan buukkaukseeni, joten uskon sekahyttivaraukseni menneen sattumalta nappiin.

menskizenski

3. No sitten. Venäjän viisumit saatiin, nie problemu. Tänään käväistiin Kulosaaressa Kiinan suurlähetystössä. Lomakkeet oli täytetty ja kaikki releet ja kopiot ja kuvat messissä… mutta mikään ei riittänyt. Meidän manner-Kiinan taipaleen ainoa suunniteltu majapaikka on Kantonilaisen ystävämme kotimajoitus Guangzhoussa. Tästä syystä meidän tulee hakea Q2-viisumia L- eli turistiviisumin sijaan. Q2-viisumiin tarvitaan kutsu. Qutsuahan meillä ei ollut. Eli ei muuta kuin ulos, kotiin, nettiin ja ottamaan yhteyttä neiti Cheniin, joka lupasi toimittaa kutsun sekä kiinaksi että englanniksi kaikkine tykötarpeineen joko tänään tai huomenna. “The most amazing”, toteaisi Gordon tähän ystävyyden hienoutta koskevaan asiaan.

4. OLEN KIPEÄ! JA SAIRASLOMALLA! Tämän jälkeen näen lähitulevaisuudessani pelkkää pitkää iltavuoroa iltavuoron perään. Liian kiireisiä viikonloppuja, olematonta valmisteluaikaa. Ylipäätään huomaan kaiken sompailun ja järjestelyn hermostuttavan tällä hetkellä. Reissuun lähteminen on tietystikin mahtavaa ja parasta, ei epäilystäkään siitä. Välillä on silti hankala nähdä metsää puilta kaiken tämän tohinan keskellä. Josko se siellä taipaleella sitten helpottaisi – ja voin luvata, että tätä matkaa ei olla kyllä muutenkaan ylisuunnittelulla pilattu.

Damn. Pitäis vaan osaa relaa!

Juhlan paikka

On ollut mielessä kaikenlaista. Olen lomaillut kuluvan viikon, joten kaiken järjestelyn, päsmäröinnin ja Parks&Recreationin maratonkatselun ohessa on ollut myös paljon aikaa ajatella.

Mutta ihan sama nyt, koska jälleen on perjantai ja juna kulkee parin tunnin päästä halki kauneimman Järvi-Suomen kohti rakkaita kotimantuja. Edessä on mahdollisesti viimeinen opiskelijahintainen junaretkeni! Vai voiko opiskelijakortilla matkustaa vielä syyskuussa edellisen lukuvuoden tarralla? Kertokaa joku jos tiedätte.

Mutta ihan oikea juhlan paikka on se, että nyt on junamatkat ostettu väleille Pietari – Moskova, Moskova – Jekaterinburg ja Jekaterinburg – Irkutsk. Irkutsk – Vladivostok ei ole vielä ostettavissa, mutta pian on. Tänne vaan shoppailemaan jos Venäjälle mielit, helppoa ku heinänteko ja leppoisaa kuin leivänteko. Samoiten iisisti kävi viisumien hakeminen Lähialuematkojen kautta. Tai ainakin toivottavasti – viikko pitäisi vielä odotella! Varhaisten lippuostosten pointti on se, että myyntiin tultuaan kivoimmat paikat menevät kuulemma nopeasti, joten haluttiin varmistaa saavamme tietynhintaiset paikat tiettyinä matkustuspäivinä. Pidetään sitä improvisointivaraa sitten myöhemmin reissussa; Venäjälle lähtö pohjustetaan suunnitelmallisuudella ja tarkahkolla budjetoinnilla.

Venäjän kartta

Tossa kartalla näkyy meidän välipysäkkien lisäksi muuan Novokutznetsk, jonka puolesta miljoonasta asukkaasta 20% on heroiiniriippuvaisia. Katsottiin muutama päivä sitten Vicen dokkari aiheesta. Ankeaa ja ahdistavaa, eipä siitä sen enempää. Kevennyksenä mainittakoon, että järkytyn joka kerta kun katson karttaa ja tajuan kuinka valtava Venäjä on ja kuinka pikkuruinen söpöliini on Venäjästä seuraava matkakohteemme Etelä-Korea. Ei se koko vaan se.. joku..

Sekin on juhlan paikka, että asiat on tällä hetkellä just niin hyvin hoidossa kuin ne voisi olla! Muutto/ tavarasta luopuminen onnistuu rennolla aikataululla kun asiaan tarttuu kerrankin ajoissa. Viikon paras löytö: Tori.fi, missä sekä kaappi että sohva löysivät uudet omistajat alle vuorokaudessa. Jotain on tosin vielä kaupan. Onneksi aikaa on.

Kun hommat konkretisoituu

Taas yksi askel otettu! Tyhjennettiin kylttyyrihylly levyistä, kirjoista ja leffoista. Vei useamman (raskaan!) pahvilaatikon. Pari kaappia kevennettiin pussilakanoista, tyynyliinoista, muista liinoista ja pyyhkeistä. Pari pahvilaatikkoa lisää. Perjantai-iltapäivänä auto oli valmis vastaanottamaan, joten pakattiin laatikot sisään. Tyhjensimme myös ullakkokomeron kaikesta sisällöstään. Akuankkoja, taskareita, menneiden vuosien sälää. Iso kiitos lähistöllä asuville perheenjäsenille jotka pystyvät ja haluavat säilöä roinaamme tulevien kuukausien ajan!

Pakkaustoiminta toi ensimmäistä kertaa ihmetyksen siitä, että mitä me ollaan oikein tekemässä? Karmea savotta sen eteen, että vuottakaan ei tulla olemaan reissun päällä (vai?). Mutta toisaalta, kun tälle tielle ollaan lähdetty, niin mitä sitä enää tässä vaiheessa jahkailemaan. Tää menee just näin.

Samaan aikaan reissu alkaa tunkea uniin yhä enenevissä määrin. Aamuyöstä seikkailin Siperian radalla useamman pysäkin ajan – ainakin Magnitogorsk ja eräs alitajunnasta kummunnut satunnaispysäkki tuli tarkistettua. Vasta pari yötä sitten olimme Omskissa koreiden kupolien keskellä. Risto puolestaan näkee alkukantaisen araknofobisia unia hämähäkeistä. Yhtä unenomaiselta tuntuu miettiä tulevia juhlapäiviä, sitä missä niitä vietetään ja missä merkeissä.

Tänään käväistiin Varuste.netissä hakemassa Lonely Planetin matkasanakirjoja, uribägi ja minifikkari. Ensi viikolla lomaa, asioiden hoitamista ja etenkin viisumibisneksiä. Juuri tällä hetkellä: vietnamin kielen videoita ja Etelä-Korealaista pop-kulttuuria muodossa VIXX! Just can’t control! Just can’t control!

Merkintä, jossa hoidetaan asiallisia asioita

Tämä on ollut se viikko kun asiat on viimein saatu rullaamaan piiitkän vetelyyyden väistämättömänä seurauksena. Passiivisuus becomes turhautuminen becomes toiminta! Kuuden päivän sisään olemme irtisanoneet vuokrasopimuksen, pistäneet vakuutusasiat ruotuun ja ottaneet piikkiä lihaan. Kulunut viikko laittoi myös työkuviot uusiksi niissä määrin, että sulatteluun piti käyttää tovi. Mutta hei, nyt on perjantai, matkakassa tulee edelleen karttumaan ja lasissa on kylmää rieslingiä. Elämälle kiitos.

ASIAAN! (tämä on samalla varoitus – merkintä on täynnä ASIAA)

Vakuutukset haettiin LähiTapiolasta ja samalla irtisanoimme kotivakuutuksen. Puolen vuoden matkavakuutukselle (ilman kustannusylärajoja tai terveysselvityksiä) tuli hintaa n. 190€ per matkaaja. Matkatavaravakuutusta emme ottaneet, koska reissuun ei näillä näkymin lähde mukaan mitään pokkarikameraa tai silmälaseja kallimpaa. Minulla on entuudestaan ollut Ifin jatkuva matkavakuutus useamman vuoden ajan, mutta ilman keskittäjäasiakkuutta Ifiltä oli turha kysellä puolen vuoden matkavakuutusta. Tämän vertailun perusteella ei ollut niin väliksikään! Pisteet Tapiolalle siitä, että homma sujui mallikkaasti ja mutkattomasti. Miinukset Ifille myös erittäin raskaasti toimivasta sivustosta.

Rokotustarpeeseen marssimme Lääkärikeskus Aavaan. Jos haluaa hommat hoidettavan nopeasti, vaivattomasti ja mitä ilmeisimmällä ammattitaidolla, voin varauksetta suositella Aavaa. Laskua toimitukselle tuli sievoinen summa, mutta YTHS:n matkailuneuvonnasta myöhästyin ja kunnalliselle puolelle (Helsinki) on turha yrittää saada aikaa aikana jolloin vain kiireelliset tapaukset hoidetaan. Sen lisäksi pitää muistaa, että jaoimme saman vastaanottoajan ja maksoimme tämänkin kulun yhdessä. Kun loppusumma jaetaan kahdella, se näyttää huomattavasti järjellisemmältä (reilut 200€/reissaaja) ja kun lasku laitettiin yhden nimen alle, saimme jonkin verran alennusta.

Ex-neulakammoiselle Aavalla käynti oli aikamoinen eksperiense. Katselin senttien päästä kun neulallinen hiirien aivosoluissa viljeltyä rokotetta upposi rakkaani habalihakseen. Näin hänen ilmeensä kun pistos oli ohi niin nopeasti, ettei sitä ehtinyt huomata. Lekurimies jakoi samalla vinkkejä ja kertoi reissusairauksista. Yritin näytellä skarppia ja olla kuuntelematta huminaa päässäni odottaessa omaa vuoroani. Loppu hyvin, kaikki hyvin; opastus oli perinpohjainen ja lähdimme rokotekortein varustettuina, aivokuumepiikilliset lihaksistoissamme, lavantautireseptit laukuissamme ja Twinrix-rokote puolisossani takaisin kotia kohti – ilomielellä ja lievässä heikotustilassa.

Sitten vielä pikaisesti asuntoasioista. Nykyiseen asuntoomme muutimme viime vuodenvaihteessa reissuun liittyvistä säästösyistä. Muuttaessa luovuimme suurimmasta osasta huonekaluja joten entiseen verrattuna nykyomaisuutemme on kovin vähäinen. Reissua ajatellen vaihtoehtoja oli kaksi – joko alivuokraamme kämppämme tutulle ihmiselle tai luovumme siitä kokonaan. Koska vuokralaista ei löytynyt, irtisanominen oli väistämätöntä… tavallaan jopa mieluisaa. Seuraavien viikkojen projekti onkin siis pakkaaminen ja asioiden siirtäminen paikkoihin A, B ja C (ja D, E, F…?).

Toisin sanoen, kun kerran lähdetään, niin lähdetään sitten kokonaan. Suomeen ei jää työpaikkaa, kotia tai koulua. Lapsetkin on tekemättä!!! Aikaa siis on, mutta rahamäärä on rajallinen. Tervetuloa mukaan seuraamaan kuinka pitkälle tili riittää!

t. Annamatti

PS. Tämä rieslingin ja kaljanhuuruinen viikonloppu vierähtää kummankin osalta näissä merkeissä, koska viva la Kompany ja viva la SuperMatch Arsenalin ja Manchester Cityn välillä. Syyskuista Suomi – Espanjaa odotellessa!!!

Komeampi puolisko on tietty tämän lisäksi Flow Festiwaaleilla koko viikonlopun… itsehän dokaan vain rieslingiä kotona ja bloggaan. Älkää kysykö miten mihinkään tähän on varaa.

PPS. Suosshittelen lämpimäshti Happy Grape -RIISHLINGIÄ!

Eastbound & Down

Tervetuloa seuraamaan 27-v. nuorenparin taivalta halki Aasian mantereen! Akuutti lähtöpäätös syntyi Sörnäistenkadulla Helsingissä viileännihkeän heinäkuun 2012 alussa. ETD eli arvioitu lähtöaika puolestaan sijoittuu Helsingin rautatieasemalle ja lokakuuhun 2013. Edessä on siis noin kaksi ja puoli kuukautta intensiivistä valmisteluaikaa ennen hartaudella odotettua kiskojen kolketta kohti kiehtovaa itää ja edemmäs. Tuleviin kohteisiin lukeutuvat tällä hetkellä ainakin Venäjä, Etelä-Korea, Kiina, Vietnam, Laos, Thaimaa, kaiketi Kambodza, mahdollisesti Malesia ja ehkä vielä jotain muutakin. Aika (raha) näyttäköön!

Koska matkaa taittaa kaksi ihmistä, hakee blogikin muotoaan kahden kirjoittajan kautta. Toiveissa kuitenkin on, että tämä toimisi niin muistiona, päiväkirjana, tunnelmakanavana kuin apunakin sekä itselle että muille samanlaisesta reissusta haaveileville.

Kauhia määrä juttua tulossa, pysykääpä kuulolla! Kuten Kenny sanois:

http://www.tumblr.com/tagged/kenny%20powers

Nih!